Kemialliset riskit (kemikaaliriskit)

Helpoin ja järkevin tapa aloittaa kemiallisten riskien arviointi on tehdä kaikille työnantajille ja työpaikoille pakollinen vaarojen kartoitus ja riskien arviointi, joka käsittää kemialliset ja biologisten vaarojen lisäksi:

• hallintajärjestelmät ja toimintatavat
• fysikaaliset vaaratekijät
• tapaturman vaarat
• fyysisen kuormittumisen
• psykososiaaliset kuormitustekijät

Lakisääteisestä riskien arvioinnista on tehty Sosiaali- ja terveysministeriön ja Työterveyslaitoksen toimesta 2015 hyvä ja kattava työkirja, jonka voitte ladata tästä:

Riskien arviointi työpaikalla -työkirja

Kemialliset ja biologiset vaaratekijät -osiossa arvioidaan seuraavat asiat:

• kemikaaliluettelo
• kemikaalien pakkausmerkinnät
• käyttöturvallisuustiedotteet
• kemikaalien käyttötavat
• kemikaalien varastointi
• kemikaalien käytöstä poisto
• vaaralliset tai haitalliset kemikaalit
• syöpää aiheuttavat, perimää vaurioittavat ja lisääntymisterveydelle vaaralliset kemikaalit
• allergiaa aiheuttavat kemikaalit
• palo- ja räjähdysvaaralliset aineet
• pölyt ja kuidut
• kaasut
• höyryt, huurut ja savut
• altisteiden yhteisvaikutukset
• bakteerit ja virukset
• hiiva- ja homesienet
• alkueläimet. loiset, hyönteiset

Pro Työturva -palvelun avulla on helppo arvioida kaikki nämä kohdat ja ylläpitää riskien arviointia myös tulevaisuudessa.

Tutustukaa sen sisältämään arviointityökaluumme osoitteessa www.riskienarviointi.com

Löydätte hyödyllistä lisätietoa kemikaaliriskeistä myös osoitteesta: www.kemikaaliluettelo.fi/kemiallisten-riskien-arviointi

Altistumisen arviointi

Perus riskien arvioinnin lisäksi työpaikalla on selvitettävä syntyykö työssä tai työprosesseissa haitallisia kemiallisia altisteita. Altisteisiin liittyvät vaarat arvioidaan ja toteutetaan toimenpiteet, joilla varmistetaan, että riskit ovat hallinnassa.

Altistumisen arvioinnissa selvitetään työntekijän kemikaalialtistumisen laatu ja määrä. Arvioinnissa kirjataan seuraavat asiat:

• ketkä altistuvat, missä altistuvat ja mille altistuvat
• altistumisaika ja altistumisen luonne; jatkuva, satunnainen
• altistuminen hengitysteitse ja ihoaltistuminen
• roiskevaara, syttymisvaara
• käytössä olevat torjuntatoimet.

Kemiallisten ja biologisten tekijöiden vaarojen ja riskien arvioinnissa sekä tarvittavien torjuntatoimien ratkaisemisessa työterveyshuollon asiantuntemuksen käyttö on tärkeää.

Lähde: Työturvallisuuskeskuksen www-sivut /  Kemialliset tekijät työympäristössä

Muistakaa työterveyshuolto kumppanina

Hyvin tehdyssä kemikaaliriskien arvioinnissa tulisi olla mukana myös työterveyshuolto ja työntekijät. Tällöin puhutaan PAT-periaatteesta. PAT on yhteistyöperiaate, jossa työyhteisön päättäjät, asiantuntijat ja työntekijät yhdessä selvittävät olosuhteet työpaikalla. Ammattitaitoinen työterveyshoitaja ja -lääkäri auttavat etenkin monimutkaisemmassa altistumisen arvioinnissa.

Työterveyshuollon rooli myös riskien ja vaarojen arvioinnissa on tärkeä, mutta ainoastaan konsultoiva, sillä riskien arviointi työpaikoilla on työnantajan vastuulla. Työterveydestä vastaavat huomauttavat, että työterveyshuolto tekee oman riskien arviointinsa omasta näkökulmastaan, eikä se suinkaan ole sama kuin lain edellyttämä riskien arviointi. Työnantajan vastuuta työpaikkojen arvioinnista ei poisteta työterveyshuollon lausunnoin tai ohjein. 

Voitte lukea työterveyshuollon roolista lisää osoitteesta: www.tyoterveyshuolto.com

Pro Riskienhallinnalla pystyy arvioimaan edellä mainittujen kemiallisten riskien lisäksi ympäristöriskeihin liittyen:

• kemikaalit ja kemikaalitietous
• kuljetukseen liittyvät kemialliset riskit
• varastoinnin ja käsittelyn riskit
• polttoaineet ja öljytuotteet
• jätteiden käsittely

Näiden lisäksi kemikaaliriskejä on arvioitava mm. paloriskeissä.

Paloturvallisuuteen liittyy olennaisesti yrityksen pelastussuunnitelma, joka taas tukeutuu hyvin paljon em. riskien arviointiin sekä kemikaaliluetteloon. Hyvin tehty pelastussuunnitelma on parhaimmillaan yrityksen turvallisuussuunnitelma. Lue lisää: www.pelastussuunnitelma.info

Rakentamisessa käytettävät kemikaalit voivat aiheuttaa vakavan terveysvaaran

Lopuksi vielä lainaus työsuojelu.fi -sivuston tiedotteesta lokakuulta 2016 rakentajille. Tässä on hyvin kuvattu viranomaisen näkökulma ja kanta kemikaalien riskeihin ja työnantajan velvollisuuksiin.

Työsuojeluviranomaisten tavoitteena on ehkäistä kemiallisten tekijöiden aiheuttamaa terveysvaaraa ja -haittaa työpaikoilla.

Rakentaminen saattaa altistaa työn tekijän kemikaaleille, jotka aiheuttavat terveysongelmia.  Rakennustyömaa on lähes aina yhteinen työpaikka, joten rakennushankkeen osapuolten: rakennuttajan, suunnittelijoiden, päätoteuttajan ja työnantajan/urakoitsijan, on omalta osaltaan huolehdittava, etteivät kemikaalit aiheuta terveyshaittaa rakentamisen aikana eivätkä valmista rakennusta käytettäessä. Rakennuttajan on ennen suunnittelun aloittamista tehtävä korjausrakentamishankkeessa haitta-ainekartoitus. Suunnittelijoiden on otettava huomioon materiaalien ja kemikaalien terveysvaikutukset.

Kemikaalien aiheuttamien vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia varten työnantajalla tulee olla riittävät tiedot työssä käytettävien ja esiintyvien kemiallisten tekijöiden ominaisuuksista ja niiden vaarallisuudesta. Tässä tehtävässä tulee käyttää valmistajan laatimia käyttöturvallisuustiedotteita. Rakennustyömaalla aliurakoitsijan on toimitettava kaikkien käyttämiensä kemikaaliensa käyttöturvallisuustiedotteet päätoteuttajalle kemikaaliluettelon laatimista varten.

Vaarallisen kemikaalin tunnistaa pakkauksen vaaramerkinnöistä. Jos vaarallisten aineiden käytöstä koituvia riskejä ei hallita asianmukaisesti, työntekijöiden terveys ja turvallisuus voivat vaarantua. Vaikutukset voivat vaihdella lievästä silmien tai ihon ärsytyksestä astmaan, lisääntymishäiriöihin, synnynnäisiin kehityshäiriöihin ja syöpään. Vaikutuksia saattaa syntyä yksittäisen lyhyen altistumisen seurauksena tai pitkän ajan kuluessa.

Jokaisen työnantajan on tunnistettava työssään esiintyvien kemiallisten tekijöiden aiheuttamat vaarat ja arvioitava niistä työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvat riskit ottaen huomioon:

• kemiallisten tekijöiden vaaralliset ominaisuudet ja määrät sekä tekijöiden mahdolliset yhteisvaikutukset
• kemikaalintoimittajan luovuttamat turvallisuutta ja terveyttä koskevat tiedot mukaan lukien käyttöturvallisuustiedotteet
• altistumisen taso, tyyppi ja kesto
• eri työtilanteet, joissa kemiallisia tekijöitä käytetään tai esiintyy, mukaan lukien korjaus- ja kunnossapitotyöt ja muut satunnaisesti tehtävät altistusta aiheuttavat työt
• ilman epäpuhtauksien raja-arvot tai biologiset raja-arvot
• mahdollisten ennalta ehkäisevien toimenpiteiden ja suojelutoimenpiteiden vaikutus
• käytettävissä olevat työntekijöiden terveydentilan seurannan johtopäätökset

Riskien tunnistamisen pohjalta työnantajan on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin haitallisten terveysvaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä seurattava toimenpiteiden vaikutusta ja tarvittaessa tehtävä tarpeelliset muutokset toimintaan.

Havaitut riskit on järjestettävä vakavuusasteen mukaiseen järjestykseen. Tätä luetteloa voidaan käyttää seuraavassa vaiheessa, jossa laaditaan toimintasuunnitelma työntekijöiden suojelemiseksi.

Jos riskejä ei voida välttää eikä estää, on selvitettävä, miten niitä voidaan ehkäistä tai vähentää sellaiselle tasolle, ettei niille altistuvien työntekijöiden terveys ja turvallisuus vaarannu.

Vaarallisten aineiden riskien hallintaan yhteisellä rakennustyömaalla kuuluvat merkittävimpinä seuraavat asiat:

• päätoteuttaja pitää luetteloa työmaalla käytössä olevista kemikaaleista
• urakoitsijalla on oltava tieto siitä, missä ainetta käytetään: työn, prosessin ja tuotteen kuvaus sekä tieto siitä, miten ainetta käytetään, altistavat vaiheet, mitä haittoja aineet tai prosessissa syntyvät epäpuhtaudet voivat aiheuttaa ja miten.
• urakoitsijan on opastettava ja perehdytettävä työntekijänsä käyttämään turvallisesti kemikaaleja ja suojautumaan niiden aiheuttamilta terveysvaroilta.
• urakoitsija ja päätoteuttaja huolehtivat, että työpaikan paikallis- ja yleisilmastoinnista ja niiden tehokkuudesta, alipaineistus. Tulee toteutettavaksi myös pölyävissä työvaiheissa.
• urakoitsija arvioi altistumisen tason: työntekijöihin kohdistuvan altistuksen tyyppi, voimakkuus, kesto, toistuvuus sekä esiintyvyys, mukaan luettuna yhdessä käytettävien aineiden yhteisvaikutukset.
• urakoitsijalla ja päätoteuttajalla tulee olla tieto siitä, onko altistumistason selvittämiseksi tehtävä työilman epäpuhtausmittauksia tai biologisia altistumismittauksia. STM on antanut asetuksen haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (268/2014)
• rakennustyömaa on yhteinen työpaikka ja sen vuoksi on tärkeää huolehtia eri osapuolten välisestä yhteistoiminasta.

Lähde: www.tyosuojelu.fi -sivusto